2015-imi nukimmik atuineq pillugu tusagassiutinut nalunaarut
2015-imi nukissiuutinit atukkat 1,7 pct.-imik annertusisimapput. Nukissiuutinit atuinerup qaffannera silap nillersimaneranik taamaasillunilu kiassarnerup annertunerusimaneranik pissuteqarpoq. 2015-imi silaannaap pissusaa malillugu aaqqiissuteqareernermi nukissiuutinit atuineq ukiup siulianut sanilliullugu 1,7 pct.-imik annikinneruvoq.
Nukissiuutinit atuineq 2015-imi 8.626 TJ-imut qaffassimavoq, 2014-imi 8.481 TJ-iusimasoq. Nukissiuutinit atuinerup qaffannera silap nillersimaneranik pissuteqarpoq. Gasuuliamik, benziinamik, petruuleumimik, Jet A-1-imik, Diesel Fuel Arctic-imik (DFA) aamma LPG-imik atuineq 0,9 pct.-imik qaffassimavoq nukissiuutinit piujuaannartunit atuineq 6,9 pct.-inik qaffassimasoq.
Naatsorsueqqissaartarfimmit saqqummersinneqartut Nukissiuutinit atukkat saniatigut silaannaap pissusaanut naleqqussaareernermi atukkat siullerpaamik kisitsisitigut paasissutissiarineqarlutik saqqummersinneqarput. Silaannaap pissusaanut naleqqussaareernermi atukkani ukiup ingerlanerani silap pissusaa nalinginnaasoq tunngavigalugu iluarsiisoqarpoq. Silaannaap pissusaanut naleqqussaanerup ineriartornermi suna pissutaasimanersup ersersinneqarnissaa siunertaraa. 2015-imi silaannaap pissusaa malillugu aaqqiissuteqareernermi nukissiuutinit atuineq 8.292 TJ-usoq ukiup siulianut sanilliullugu 1,7 pct.-imik annikinneruvoq.
Nukissiuutinit atukkat aamma silaannaap pissusaanut naleqqussaareerluni atukkat
2015-imi nukissiuutinit pilersuineq 1.620 KJ-ulluni ukiup siulianut sanilliullugu 6,7 pct.-imik annertuneruvoq. Nukissiuutit pilersuisut tassaanerupput imeq atorlugu nukissiuutit aamma eqqakkat atorlugit nukissiuutit. Kalaallit Nunaat namminerisaminik nukissiuutinit pilersuinera 17,4 pct.-iniit 18,3 pct.-imut qaffassimavoq.
2015-imi Nukissiorfiit innaallagiamik pilersuinerata 81,3 pct.-ia imeq atorlugu nukissiornermit pivoq. Nukissiorfiit katillugit 1.873 KJ-mik innaallagiamik pilersuivoq.
2015-imi silaannarsuarmik mingutsitsineq sanilliussinermi 523.962 ton CO2-iusoq 0,6 pct.-imik qaffassimavoq. Silap pissusaa tunngavigalugu iluarsiinermi 2,6 pct.-imik apparsimasoq. 1990-imiit 2015-imut silaannarsuarmik mingutsitsineq silap pissusaanik iluarsiissuteqareernermi 18,1 pct.-imik apparsimavoq.
2015-imi angallassinermut assartuinermullu nukissiuutinit atukkat 6,1 pct.-imik qaffassimapput, 1.573 TJ-usimallutik. Tunisassiornermi nukissiuutinit atuineq 5,3 pct.-inik apparsimavoq, 2.233 TJ-usimalluni, tamanna aalisakkerivinni nukissiuutinit annikinnerusumik atuinermik pissuteqarpoq annerusumik. Niuernermik kiffartuussinermillu inuussutissarsiutillit nukissiuutinit 1.611 TJ-nik atuinerat 2,7 pct.-inik apparsimavoq angerlarsimaffinni atuineq 2.231 TJ-usimasoq 1,2 pct.-inik qaffassimalluni.
Saqqummersitaq ”2015-imi nukimmik atuineq” pdf-fiilitut Naatsorsueqqissaartarfiup nittartagaatigut www.stat.gl iserfigalugu aaneqarsinnaavoq.
Annertunersumik paasisaqarnerorusuttut Naatsorsueqqissaartarfiup ittuanut Anders Blaabjerg-imut oqarasuaat (toqqaannartoq) 34 57 81-imut sianerlutik saaffiginnissinnaapput.